Ympäristöterveyslautakunta
Esityslista 18.12.2025/Asianro 6

YTLTK 18.12.2025      

763/11.00.02/2025       

Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) tulee voimaan 1.1.2026. Uuden lain mukaan järjestäjä määrittää järjestämisvastuun laajuuden alueellisten tarpeiden perusteella. Järjestäjä voi tuottaa myös järjestämisvastuuta täydentäviä palveluita rajoitetusti. Kyseessä on komission päätöksen 2012/21/EU mukainen SGEI-toimeksianto.

Tausta ja nykytilanne

Kemijärven kaupunki/Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuolto järjestää eläinlääkäripalvelut yhteistoimintasopimukseen perustuen Kemijärven kaupungin, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kuntien alueella. Palvelu on järjestetty 1.1.2023 alkaen vastuukuntamallilla Kemijärven kaupungin toimesta. Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue on toiminut kuitenkin lakisääteisesti jo 1.1.2013 alkaen. Tällä hetkellä eläinlääkintähuollossa on yksi valvontaeläinlääkärin (60 %), neljä kunnan-/kaupungineläinlääkärin virkaa ja yksi ympäristöterveysjohtaja/kunnaneläinlääkärin virka. Eläinlääkäreiden vastaanotot sijaitsevat Kemijärvellä, Sallassa ja Savukoskella. Virka-aikojen ulkopuolella päivystää yksi eläinlääkäri. Päivystystä ei ole eriytetty pieneläimiin ja tuotantoeläimiin. Eläinlääkintähuollon nykyinen järjestämistapa on osoittautunut toimivaksi ja ympärivuorokautiset palvelut on pystytty tuottamaan toimintavarmasti.

Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 11 §:n mukaan kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka kunnan alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Lisäksi kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina.

Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) tulee voimaan 1.1.2026. Uusi laki määrittää kuntien lakisääteisen eläinlääkäripalveluiden järjestämisvastuun vanhaa lakia selkeämmin. Muutoksia ei tule velvoitteisiin eläinten hyvinvoinnin, eläintautien, merkinnän ja rekisteröinnin, sivutuotteiden sekä tuonnin ja viennin valvonnan osalta.

Kemijärven kaupunki/Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuolto on uuden eläinlääkintähuoltolain 3 § tarkoittama järjestäjä, joka huolehtii alueellaan eläinlääkäripalvelujen sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä siten kuin uudessa laissa säädetään. Kemijärven kaupungin ympäristöterveyslautakunta on lain tarkoittama järjestäjän tehtävistä huolehtiva monijäseninen toimielin.

Praktiikkatehtävien lisäksi eläinlääkintähuoltolain 3 §:n mukaan järjestäjä huolehtii alueellaan eläinlääkäripalvelujen, sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä, siten kuin eläinlääkintähuoltolaissa säädetään. Järjestäjän tehtävistä huolehtii lautakunta tai muu monijäseninen toimielin.

Uuden lain mukaan järjestäjä määrittää järjestämisvastuun laajuuden alueellisten tarpeiden perusteella. Järjestäjä voi tuottaa myös järjestämisvastuuta täydentäviä palveluita rajoitetusti. Täydentävät palvelut on hinnoiteltava markkinaperusteisesti.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeeseen vaikuttavat mm. alueen eläinmäärät, yksityiset palvelut ja oman tuotannon ylläpitämisen tarpeet.

Arvio Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläimistä

Eläintilojen/eläinten määrät on arvioitu eläinlääkintähuoltosuunnitelmassa sekä arvion ajantasaisuus tarkastettu rekistereistä:

        Nautatilat: 25 tilaa

        Sikatilat: 1 tila

        Lammas- ja vuohitilat: 9 tilaa

        Hevostilat: 32 tilaa

        Siipikarjatilat: 7

        Vesiviljelylaitokset: 7

        Turkistarhat: 0

        Tarhatun riistan tilat:1

        Mehiläistarhat: 8

        Porot: eloporoja arviolta 27 300

        Arvio lemmikkien määrästä: 3000 lemmikki- tai harraste-eläintä.

Toimialueella on sekä tuotanto- että lemmikkieläimiä. Järjestäjällä on viimesijainen vastuu järjestää näille ympärivuorokautisesti mahdollisuus saada hoitoa.

Alueellinen markkinatilanne

Julkisten eläinlääkäripalveluiden palvelutarpeen lähtökohtana on alueellinen markkinatilanne ja arvio siitä, missä määrin yksityinen tarjonta on riittävä vastaamaan alueen asukkaiden tarpeisiin saada lain tavoitesäännöksessä mainitut yhdenvertaiset, toimivat ja kohtuuhintaiset eläinlääkäripalvelut.

Seura- ja harrastuseläinten perustasoisten, muuksi kuin kiireelliseksi eläinlääkärinavuksi lukeutuvan palvelun sisällyttämiselle järjestämisvastuuseen voi siis olla alueesta riippuen erilaisia perusteita. Syynä voi olla se, että yksityisiä palveluja ei ole lainkaan tarjolla tai että niiden saatavuus tai kattavuus on riittämätön. Puutteet voivat liittyä esim. aukioloaikoihin, palveluissa oleviin toimenpide- tai eläinlajikohtaisiin rajauksiin tai palvelujen korkeaan hintaan.

Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon alueella on yksi yksityinen palveluntarjoaja. Yksityisiä palveluita lemmikki- ja harraste-eläimille ei ole tarjolla joka päivä eikä ympäri vuorokauden. Kokonaisuutena yksityisiä palveluita ei ole tarjolla alueella riittävästi, koko alueen kattavasti tai niitä ei ole saatavilla kaikkina aikoina. Tuotantoeläimille kiireetöntä tai kiireellistä palvelua ei ole tarjolla alueella.

Markkinatilanteen uuden kokonaisarvioinnin ja siitä johtuvan muutoksiin vastaamisen aikavälinä on vähintään taloussuunnitelmakausi eli 3 vuotta.

Oman tuotannon ylläpitämisen tarpeet

Eläinlääkintähuoltosuunnitelmaan on kirjattu, että eläinlääkintähuollon kokonaisuuden järjestämiseen praktiikka- ja viranomaistehtävät huomioiden varataan eläinlääkäriresursseja 5,5 htv:ta. Tarvearviossa on huomioitu tilakäynneillä matkoihin kuluva pidempi aika vastaanotolla tapahtuvaan sairaskäyntiin verrattuna. Lisäksi on huomioitu ympärivuorokautinen päivystys. Päivystysten järjestämisessä on huomioitava äkilliset poissaolot, että työn kuormittavuus ei ole kohtuuton ja että lepoajat toteutuvat. Alueella vaikuttaa voimakkaasti porotalous ja syksyisin järjestettävät poroerotukset vaikuttavat eläinlääkäriresursseihin.

Arvio kunnaneläinlääkärin palvelutarpeesta

        sairaskäynnit tiloilla virka-aikana 280

        sairaskäynnit tiloilla päivystysaikana 40

        pieneläinvastaanottokäynnit virka-aikana 4420

        sairaskäynnit pieneläinvastaanotolla päivystysaikana 200

        terveydenhuoltokäynnit nautatiloilla 24

        porojen loislääkitys: lääkityt porot 17062 kpl

Eläinten hyvinvoinnin valvonnan resurssitarpeeksi säännöllinen ja epäilyyn perustuva valvonta huomioiden on arvioitu 0,56 htv:ta. Terveydenhuoltoon on arvioitu 0,15 htv. Näiden lisäksi eläintautilain, sivutuotevalvonnan, elintarvikelain mukaiseen valvontaan ja muihin tehtäviin on arvioitu resurssitarpeeksi vielä n. 0,40 htv:ta.

Eläinlääkintähuoltolain 1 §:n mukaan uudessa laissa säädetään eläinlääkäripalveluiden lisäksi elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläintautien vastustamistyöstä kunnissa.

Oman tuotannon ylläpitämisen tarpeen arvioimisessa on otettu huomioon eläinlääkintähuollon henkilöstön näkemykset.

Palveluvalikoima

Eläinlääkintähuoltolain (285/2023) 9 §:n mukainen kunnallisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuun laajuus.

Uuden lain mukaan kunnan on järjestettävä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka määritellään lain 8 ja 9 §:ssä. Tehtävien hoitamista varten järjestäjällä on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja eläinlääkintähuoltolain 7 §:n mukaisesti.

Eläinlääkintähuoltolain 10 §:n mukaan järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen tulee olla saatavilla niitä kotieläimiä varten, joiden omistajan tai haltijan asuin- tai kotipaikka on järjestäjän alueella. Eläinten pitopaikassa annettavien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla järjestäjän alueella pidettäviä kotieläimiä varten.

Järjestäjän tulee huolehtia, että järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluja on saatavilla arkipäivisin ainakin virka-aikaan.

Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä sitä tarvitsevia eläimiä varten myös virka-ajan ulkopuolella. Poiketen siitä, mitä 10 § 1 momentissa säädetään, kiireellistä eläinlääkärinapua on annettava kaikille järjestäjän alueella oleville kotieläimille, jollei voida pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, että eläin viedään saamaan eläinlääkärinapua järjestämisvastuussa olevan järjestäjän alueelle.

Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen tulee olla saatavilla palveluiden käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

Eläinlääkäripalvelut tulee järjestää siten, että eläinlääkäri käy tarvittaessa eläinten pitopaikassa, kun palveluja tuotetaan elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville kotieläimille, hevoseläimille sekä sellaisille muille suurikokoisille kotieläimille, joita ei voida ilman merkittävää vaivaa kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle.

Eläinlääkintähuoltolain 9 §:n mukaan kunkin järjestäjän järjestämisvastuun laajuus määräytyy alueellisten tarpeiden perusteella. Järjestäjän tulee järjestää 8 §:n mukaiset palvelut ainakin elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville eläimille. Lisäksi tulee järjestää sellainen eläimen äkillisen ja vakavan sairastumisen, vahingoittumisen tai sairauden vaikeutumisen edellyttämä välitön arviointi ja hoito, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai eläimen merkittävää kärsimystä, sekä eläimen lopetus eläinsuojelullisin perustein. Muut 8 §:n mukaiset palvelut kuuluvat järjestämisvastuuseen siltä osin kuin niiden järjestäminen on tarpeen kyseisten palvelujen riittävän ja kohtuuhintaisen alueellisen saatavuuden sekä muiden järjestäjälle laissa säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi. Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien järjestäjän alueella tarjoamat palvelut.

Eläinlääkintähuoltolain 8 §:ssä on esitetty ne eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka turvataan tarvittavilta osin julkisen järjestämisvastuun kautta.

Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuollossa kaikkien 8 §:n mukaisen luettelon eläinlääkäripalveluiden sisällyttäminen järjestämisvastuuseen on tarpeen riittävän alueellisen saatavuuden, oman palvelutuotannon kokonaisuuden ylläpitämisen sekä muiden eläinlääkintähuoltolaissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi. Kriittisin tehtävä on päivystys, minkä toimivuus edellyttää riittäviä eläinlääkäriresursseja.

Muita laissa säädettyjä tehtäviä ovat mm. valvontatehtävät ja eläintautivalmius.

Järjestämisvastuuseen sisällytettävät 8 §:n mukaiset palvelut ja palvelukohtaiset perustelut (em. perusteluiden lisäksi) ovat seuraavat:

8 § (13.6.2024/321)

Yleisen edun kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut, jotka turvataan tarvittavilta osin julkisen järjestämisvastuun kautta, ovat:

1. Yleistutkimus ja terveydentilan arviointi eläinten terveyden todentamiseksi; tämä on välttämätön osa muita järjestämisvastuuseen kuuluvia eläinlääkäripalveluja, joten kuuluu aina järjestämisvastuuseen.
2. Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä; koirien ja kissojen tunnistusmerkintä on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnassa on varauduttava tunnistusmerkitsemään kerralla suuri määrä eläimiä, joten on tärkeää varmistaa, että kunnaneläinlääkärit voivat toimia tässä tehtävässä. Palvelua ei alueella pystytä turvaamaan yksityisen tarjonnan avulla.
3. Eläinterveyskäynnit, joista säädetään tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta ("eläinterveyssäännöstö") annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 25 artiklassa, sekä elintarviketuotantoa varten pidettävien eläinten pitopaikoissa tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelmat; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen, sillä eläinterveyskäynnit koskevat tuotantoeläimiä ja toteutetaan pääasiassa osana terveydenhuoltokäyntejä.
4. Rokotus; Kansanterveydellisistä syistä on varauduttava ihmisten ja eläinten välillä leviävien tarttuvien tautien (kuten rabies) ennaltaehkäisyyn nopeasti käynnistettävillä rokotuksilla. Rokotukset ovat olennaisia infektiotautien ehkäisyssä. Vähentämällä infektiotautien esiintymistä edistetään sekä eläinten että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kansanterveyttä edistetään rokottamalla eläimiä vaarallisia zoonooseja kuten rabiesta vastaan sekä vähentämällä muiden eläintautien esiintymistä ja siten mikrobilääkkeiden käyttöä infektiotautien ja niiden jälkitautien hoidossa. Rokottaminen on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalmiuden vuoksi on varauduttava tarvittaessa rokottamaan kerralla suuri määrä eläimiä esimerkiksi epidemiatilanteessa tai laittomasti maahantuotuja eläimiä. Palvelu on tarpeen oman palvelutuotannon kokonaisuuden ylläpitämiseen. Palvelua ei pystytä alueella turvaamaan yksityisen tarjonnan avulla.
5. Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet; ihmisten ja eläinten välillä leviävät loiset, (muun muassa heisimadot ja suolinkaiset) on voitava estää, palvelun riittävyydestä on huolehdittava ja mahdolliseen nopeaan lääkitystarpeen lisääntymiseen on varauduttava sisällyttämällä palvelu järjestämisvastuuseen. Vähentämällä loistautien esiintymistä edistetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia koko Suomessa. Tietyt loistaudit ovat zoonooseja, ja siten loisten häädöllä ja ehkäisyllä edistetään myös kansanterveyttä. Loisten häätöön ja ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet on sisällytettävä järjestämisvastuuseen, koska muualla laissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaaminen sitä edellyttää. Eläintautivalmiuden näkökulmasta on varauduttava lääkitsemään kerralla suuri määrä esimerkiksi laittomasti maahantuotuja eläimiä. Palvelua ei pystytä turvaamaan alueella yksityisen tarjonnan avulla. Palvelu on tarpeen myös oman palvelutuotannon kokonaisuuden ylläpitämiseen.
6. Suun terveydenhuoltoon liittyvät välttämättömät perustoimenpiteet tai, jos se on toimenpiteen laajuus tai vaativuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, jatkohoitoon lähettäminen; suun terveydenhuollon kohtuuhintaisten peruspalvelujen riittävyys on tarpeen varmistaa sisällyttämällä nämä järjestämisvastuuseen. Palvelua ei alueella pystytä turvamaan yksityisen tarjonnan avulla.
7. Sarvien ja sarven aiheiden poistaminen naudoilta ja vuohilta; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
8. Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset sekä lisääntymisongelmien hoito elintarviketuotantoa varten pidettäville naudoille, sioille, lampaille, vuohille ja poroille; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
9. Kastraatio naudalle, sialle, lampaalle, vuohelle, porolle, koiralle ja kissalle sekä sterilisaatio kissalle; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen tuotantoeläinten osalta. Muiden eläinlajien kohdalla perusleikkaukset ovat tarpeen palvelutuotannon kokonaisuuden turvaamiseksi ja kirurgisten taitojen ylläpitämiseen. Kissojen osalta toimenpide on tarpeen myös kissapopulaatioden syntymisen estämiseksi.
10. Sairaan eläimen kliininen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi, tavanomaisten näytteiden ottaminen ja pikatestaus tai toimittaminen laboratoriotutkimuksiin eläimen sairauden syyn selvittämiseksi sekä tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkotutkimuksiin; kuuluu olennaisena osana kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
11. Sairaalle elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettävälle eläimelle tarvittava hoito, jota on mahdollista antaa eläimen pitopaikassa ja johon kuuluu myös nautaeläimen juoksutusmahaleikkaus; kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
12. Perustasoinen ensiapuluonteinen hoito, jota tarvitaan muulle kuin 11 kohdassa tarkoitetulle eläimelle, johon kuuluvat ruoansulatuskanavan ja virtsateiden häiriöiden konservatiivinen hoito, tulehdus- ja kiputilojen hoito, sokin hoito, metabolisten häiriöiden hoito, haavojen ompelu, muu vastaava enintään vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävä hoito, tavanomaisimpien pienten kotieläinten luunmurtumien immobilisaatio sekä hoitoon liittyvä välttämätön jatkokäsittely tai lääkehoito ja tarvittaessa eläimen lähettäminen jatkohoitoon; kuuluu olennaisena osana kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
13. Synnytysapu, johon kuuluvat keisarileikkauksista nautojen, lampaiden, vuohien ja kissojen keisarileikkaus; kuuluu olennaisena osana kiireelliseen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.
14. Eläimen lopetus; kuuluu kiireellisen eläinlääkärinapuun ja kuuluu lain 9 §:n mukaan aina järjestämisvastuuseen.

Järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen mitoituksessa on otettu huomioon yksityisen eläinlääkäripalvelun tarjoajan järjestäjän alueella tarjoamat palvelut. Alueella ei ole tarjolla riittävästi eläinlääkäripalveluita ilman kunnallisia eläinlääkäripalveluita, joten sisällyttämällä välttämättömät palvelut järjestämisvastuuseen järjestäjä varmistaa, että palveluita on saatavilla kaikissa tilanteissa ja myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Järjestäjällä on aina viimekätinen järjestämisvastuu kaikkien 8 §:n mukaisten palvelujen osalta, joten sillä on velvollisuus reagoida toimialueella ilmenevään markkinapuutteeseen kuten yksityisen palvelutoiminnan tilapäiseen aukiolon rajoittamiseen tai poistumiseen markkinoilta. Julkisten peruspalvelujen turvaamista varmistaa se, että järjestäjä ei olisi pakotettu tekemään rajuja muutoksia kuten toimintojen olennaista alasajoa reagoidakseen yksityisen palvelutarjonnan äkillisiin muutoksiin, jotka eivät välttämättä edes ole pysyviä.

Järjestämisvastuuseen sisältyvistä palveluista peritään 15 § mukainen maksu, jonka tulee olla palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullinen eikä se voi ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Muiden kuin järjestämisvastuuseen kuuluvien eläinlääkäripalvelujen järjestäminen (§ 17)

Kunnat voivat eläinlääkintähuoltolain 17 § mukaan tarjota markkinoillakin tarjolla olevia järjestämisvastuuta täydentäviä palveluita yhtiöittämättä, mutta vain sisältönsä ja mitoituksensa osalta rajatusti ja oikeasuhtaisesti ottaen huomioon julkisen eläinlääkintähuollon perustehtävä sekä yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien asema. Palvelut eivät saa olla erikoiseläinlääkinnän tasoisia ja ne on hinnoiteltava markkinaperusteisesti.

Tällaisia täydentäviä palveluita voivat olla esim. tietyt eläimen hengen pelastamiseksi tehtävät, tai hyvinvointia merkittävästi parantavat tutkimukset ja toimenpiteet, kuten hätäleikkaukset ja kirurgiset toimenpiteet, sekä paremmat diagnostiset menetelmät kuten kuvantamistutkimukset. Näiden ansiosta olisi mahdollisuus joissakin tilanteissa estää eläinten kuljetus jatkohoitoon pitkienkin etäisyyksien päähän. Lisäksi alueella pitkät välimatkat voivat aiheuttaa eläinsuojelullisen ongelman ja hidastaa asianmukaisen hoidon aloittamisen. Täydentävien palveluiden tarjoamisella on vaikutusta myös kunnallisen eläinlääkärin työn mielekkyyteen ja kiinnostavuuteen. Täydentävillä palveluilla varmistetaan näin ollen osaltaan palvelutuotannon kokonaisuuden ylläpitämistä sekä muiden eläinlääkintähuoltolaissa järjestäjälle säädettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamista. Niiden tarjoaminen on asiakkaiden kannalta etu, eivätkä ne markkinaperusteisesti hinnoiteltuna vääristä kilpailua.

Järjestettäviä eläinlääkäripalveluita varten on oltava asianmukaiset, toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämät toimitilat ja työvälineet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta.

Täydentävinä palveluina tarjotaan:

1. Perustasoinen sairaudenhoito myös muille kuin tuotantoeläimille.
2. Leikkaushoito 8 §:n kohtia 9, 12, ja 13 laajemmin. Tähän sisältyy vatsaontelon hätäleikkaukset pieneläimille: esim. sektio, torsio, vierasesineleikkaus sekä märkäkohtuleikkaus. Lisäksi muu eläimen hengen pelastamisen tai kärsimysten välttämisen vuoksi tehtävä kirurgia. Välimatkat lähimpiin näitä palveluita jatkuvasti tarjoaviin yksityisiin palveluntarjoajiin ovat niin pitkiä, että akuutisti sairaan tai synnyttävän eläimen kuljettaminen niihin ei ole eläimen edun mukaista.
3. Leikkaushoito 8 §:n kohtia 9, 12 ja 13 laajemmin. Tähän sisältyy pieneläinten iho ja vatsaontelokirurgia kuten iho- ja nisäkasvaimien poistot, koiran ja kissan tyräleikkaus, koiran ja kissan piilokivesleikkaus, koiran sterilisaatioleikkaus. Nämä toimenpiteet tukevat hätäleikkauksissa tarvittavan osaamisen ylläpitämistä.
4. Veri- ja virtsa-analyysit 8 §:n kohtaa 10 laajemmin silloin kun se eläimen terveyden tai sairauden arvioinnin ja hoidon kannalta on tarpeen.
5. Kuvantamistutkimukset pieneläimille tilanteessa, jossa eläimen asianmukainen tutkimus ja hoitotarpeen arviointi tai terveyden tai sairauden kehittymisen seuranta sitä vaativat. Tällaisia tutkimuksia voivat olla esim. röntgen tai ultraäänitutkimukset.
6. Lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja tutkimukset muille kuin tuotantoeläimellä sekä tavallisimpien lisääntymisongelmien hoito. Tällaisia ovat esim. hevosen, koiran ja kissan kuvantamalla tehdyt tiineystarkastukset.

7. Kuukausittaiset pistoshoidot koirille ja kissoille. Pistoshoitoja annetaan kroonisesti sairaille eläimille ja näiden saatavuus on tärkeää turvata eläinten hyvinvoinnin kannalta.

8. Hampaiden poistot koirilla ja kissoilla tapauskohtaisesti harkiten silloin kun eläimen on päästävä hoitoon viivytyksettä, eikä hoitoon ohjaus muualle ole mahdollista esim. pitkien hoitojonojen vuoksi.>

Valmistelija Vs. ympäristöterveysjohtaja Elina Kostamovaara 0407654378 ja

 kunnaneläinlääkäri Virve Korhonen

Esittelijä Vs. ympäristöterveysjohtaja Kostamovaara Elina Kemijärvi

Päätösehdotus

Päätös