Kaupunginhallitus
Esityslista 11.05.2026/Asianro 10

KH 11.5.2026      

9/01.01.03.07/2025       

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunginjohtaja on tehnyt 1.4.2026 viranhaltijapäätöksen § 19/2026, jolla on päätetty irtisanoa rakennustarkastajan virkasuhde. Päätöksen perustelujen mukaan viranhaltijalla on ollut pitkään jatkuneita puutteita virkatehtäviensä suorittamisessa. Puutteet ovat liittyneet erityisesti selvittämättömiin poissaoloihin sekä toistuviin laiminlyönteihin osallistua sovittuihin tapaamisiin ilman asianmukaisia perusteita.

Viranhaltijalle on annettu vastaavasta syystä kirjallinen varoitus 20.10.2025. Viranhaltija on annetusta varoituksesta huolimatta käytännössä välittömästi varoituksen antamisen jälkeen jatkanut virkatehtäviensä laiminlyöntiä vastaavalla tavalla. Laiminlyönnit ovat olleet jatkuvia ja toistuvia. Työnantaja on perustellusti menettänyt luottamuksensa viranhaltijan kykyyn ja mahdollisuuteen jatkaa tehtävässään.

Viranhaltijapäätöksessä viitataan irtisanomisen perusteena päätöksen liitteenä oleviin yksityiskohtaisiin perusteisiin sekä kaikkiin kuulemiskutsusta ja kuulemismuistiosta liitteineen ilmeneviin seikkoihin (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom.).

Oikaisuvaatimus

Kaupungin kirjaamoon on 15.4.2026 toimitettu kaupunginhallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus, jossa vaaditaan, että kaupunginjohtajan päätös 1.4.2026 § 19/2026 tulee kumota tai toissijaisesti palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet ovat tiivistäen seuraavat: Irtisanomiselle ei ole ollut viranhaltijalain 35 §:n edellyttämää asiallista ja painavaa syytä. Edelleen oikaisuvaatimuksen mukaan varoituksen asianmukaisuus kiistanalainen, eikä viranhaltijan vastinetta asiaan ole asianmukaisesti huomioitu. Kuulemistilaisuudessa 26.2.2026 sovittiin korjaavasta menettelystä, joka on poistanut irtisanomisen perusteen. Sijoittamista muuhun virkasuhteeseen ei ole asianmukaisesti selvitetty. Lisäksi kuulemismuistion jakelu on ollut puutteellista, ja päätöksessä mainittu luottamuspula perustuu työnantajan yksipuolisiin, osin totuudenvastaisiin tulkintoihin. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi vedottu siihen, että työnantaja on pidättänyt viranhaltijalta palkkaa luvattomasti marraskuu 2025–helmikuu 2026. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi vaadittu, että kaupunginhallituksen pitää pyytää tiettyjä oikaisuvaatimuksessa yksilöityjä asiakirjoja. Oikaisuvaatimuksen perusteet ilmenevät tarkemmin oikaisuvaatimuksesta (jätetty 15.4.2026). Vaatimuksen perusteiden pääkohtia kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa yksityiskohtaisissa perusteissa (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom.).

Oikaisuvaatimus on tehty 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosainen, joten hänellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus otetaan tutkittavaksi.

Asianosainen on 16.4.2026 eli oikaisuvaatimusajan kuluessa toimittanut kaupungille kaksi erillistä täydennystä oikaisuvaatimukseen. Asianosainen on edelleen 17.4.2026 kello 6.17 eli oikaisuvaatimusajan päättymisen jälkeen toimittanut täydennystä oikaisuvaatimukseen. Asianosainen on edelleen 17.4.2026 kello 10.02 lähettänyt uuden täydennyksen oikaisuvaatimukseen. Kyseisen täydennyksen mukaan kyseinen täydennys täydentää 15.4.2026 jätettyä oikaisuvaatimusta ja korvaa 16.4.2026 toimitetun oikaisuvaatimuksen täydennyksen kokonaisuudessaan. Oikaisuvaatimuksen täydennyksen perusteet ilmenevät tarkemmin oikaisuvaatimuksen täydennyksestä, ja siinä esitettyjä perusteita kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa yksityiskohtaisissa perusteissa (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom.).

Oikaisuvaatimus tulee jättää määräajassa, ja asianosainen on jättänyt alkuperäisen oikaisuvaatimuksen määräajan kuluessa. Kuntalaissa (410/2015) ei ole nimenomaisesti säädetty, että oikaisuvaatimusta ei saa täydentää tai että kaikki oikaisuvaatimusperusteet on esitettävä oikaisuvaatimusajan kuluessa (vrt. kuntalain 135 §:n 3 momentti, jossa on nimenomaisesti todettu, että valitusperusteet hallinto-oikeudelle on esitettävä ennen valitusajan päättymistä).

Kun asianosainen on oikaisuvaatimusajan kuluessa vedonnut laillisuusperusteeseen ja menettelyperusteeseen, voidaan katsoa, että oikaisuvaatimusperuste on säilynyt ja sitä on ollut mahdollista täydentää vielä oikaisuvaatimusajan jälkeen. Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä 17.4.2026 esitetyt perusteet näin ollen tutkitaan.

Jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijään viitataan termillä ”viranhaltija” ja ”asianosainen”.

Asian tausta ja virkasuhteen päättäminen

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (jäljempänä viranhaltijalaki) 35 §:n mukaan:

Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu syy ei ole ainakaan:

1)      viranhaltijan sairaus, vamma tai tapaturma, ellei viranhaltijan työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista;

2)      osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3)      viranhaltijan poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide eikä osallistuminen yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; eikä

4)      turvautuminen viranhaltijan käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.

Käsiteltävänä olevassa asiassa viranhaltija on toiminut rakennustarkastajan virkasuhteessa 10.1.2022 alkaen. Viranhaltijalle toimitettiin 6.2.2026 kirjallinen kutsu kuulemistilaisuuteen, ja kutsussa kerrottiin, että työnantaja harkitsee hänen virkasuhteensa irtisanomista. Kuulemistilaisuus pidettiin 26.2.2026. Viranhaltija on vielä kuulemistilaisuuden jälkeen toimittanut työnantajalle kirjallista selvitystä 13.3.2026.

Työnantaja on katsonut, että viranhaltija ei ole antanut sellaista selvitystä, joka olisi antanut aiheen muuttaa työnantajan arviota tilanteesta. Kaupunginjohtaja on päättänyt irtisanoa viranhaltijan virkasuhteen viranhaltijalain 35 §:n mukaisilla perusteilla noudattaen kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa. Päätöksen mukaan viranhaltijalle sijoitetaan irtisanomisajalle vuosilomaa KVTES:n mukaan ja aikavälille 20.4.–21.4.2026. Muuksi ajaksi viranhaltija on päätöksellä vapautettu virantoimitusvelvollisuudesta.

Asian selvittäminen

Oikaisuvaatimuksessa 15.4.2026 on vaadittu, että kaupunginhallituksen tulee pyytää tiettyjä asiakirjoja. Edelleen viimeisimmässä oikaisuvaatimuksen täydennyksessä 17.4.2026 on vaadittu, että kaupunginhallitus pyytää lisäksi tiettyjä muita asiakirjoja.

Asian valmisteluvaiheessa on hallintolain 22, 31, 32 ja 33 § huomioiden katsottu tarpeelliseksi pyytää asianosaiselta tietyt asiakirjat, joiden hän on ilmoittanut olevan hallussaan ja joihin asianosainen on vedonnut oikaisuvaatimuksensa perusteena. Asiakirjapyyntö on lähetetty 28.4.2026, ja asiakirjat on pyydetty toimittamaan 4.5.2026 kello 15 mennessä. Muita asianosaisen mainitsemia asiakirjoja ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää asianosaiselta valmistelun yhteydessä, koska niiden ei ole ilmoitettu olevan asianosaisen hallussa tai ne ovat olleet kaupungilla hallussa taikka niiden ei ole arvioitu olevan merkityksellisiä asiassa. Asianosaiselle on ilmoitettu, että määräajan noudattamatta jättäminen ja pyynnössä yksilöityjen asiakirjojen toimittamatta jättäminen eivät estä asian ratkaisemista. Asianosainen ei toimittanut pyydettyjä asiakirjoja asetetussa määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksissä 16.4.2026 ja 17.4.2026 on esitetty väitettyyn työnantajan laittomaan menettelyyn liittyen, että vt. elinvoimajohtaja Saarijärvi on ollut esteellinen oikaisuvaatimuksen täydennyksessä esitetyin perustein. Asian valmisteluvaiheessa on pyydetty kirjallinen selitys oikaisuvaatimuksessa esitetyistä esteellisyysväitteistä vt. elinvoimajohtaja Saarijärveltä. Hän on antanut pyydetyn selityksen, joka on päätöksen liitteinä.

Oikaisuvaatimuksen ja sen kohteena olevan päätöksen arviointia

Väitetty esteellisyys

Oikaisuvaatimuksessa on todettu seuraavaa:

”Vt. elinvoimajohtaja Eero Saarijärvi antoi 13.11.2025 viranhaltijapäätöksen § 77. Päätös oli perusteeton. Asianosainen teki asiasta oikaisuvaatimuksen. Elinvoimalautakunta käsitteli sen 18.12.2025, mutta asian esitteli Saarijärvi itse. Saarijärvi oli läsnä koko käsittelyn ajan. Tämä on hallintolain 27–29 §:n vastaista esteellistä menettelyä, ja päätös on hallintolain 30 §:n nojalla pätemätön.

Varoituksen ja irtisanomispäätöksen antaminen tässä asiayhteydessä herättää perustellun epäilyksen siitä, onko Saarijärven toiminta asianosaista kohtaan ollut esteellistä myös irtisanomisprosessissa.

Asianosainen on rakennustarkastajana velvoitettu edellyttämään, että rakentamiseen ja purkamiseen hankitaan asianmukaiset luvat. Tämä on virkavelvollisuutensa mukaista toimintaa, ei peruste työnantajan moitteille. Vt. elinvoimajohtaja Saarijärvellä on ollut merkittäviä vaikeuksia hyväksyä asianosaisen ammatillisesti perusteltuja rakennusvalvonnallisia ratkaisuja. Tietojemme mukaan poliisi tutkii Saarijärven menettelyä ainakin yhdessä purkuasiassa, josta kaksi ympäristöviranomaista on tehnyt asianosaisen ohella tutkintapyynnön Saarijärven menettelystä.

Mikäli Saarijärven oma toiminta rakennuslupa-asioissa osoittautuu lainvastaiseksi, se vahvistaa käsitystä siitä, että hänellä on ollut henkilökohtainen intressi heikentää asianosaisen asemaa. Saarijärven asianosaisen kohdistamat toimenpiteet – ylimalkainen varoitus lokakuussa 2025, perusteeton viranhaltijapäätös marraskuussa 2025 sekä mielivaltaiset palkanpidätykset – ovat voineet olla esteellisen esihenkilön kostotoimia siitä, että asianosainen on hoitanut virkatehtävänsä asianmukaisesti.”

Edellä olevan perusteella todetaan seuraavaa:

Hallintolain 27 §:n mukaan:

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:n mukaan:

Virkamies on esteellinen:

1)      jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2)      jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3)      jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4)      jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5)      jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6)      jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7)      jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Saarijärveltä on pyydetty selitys oikaisuvaatimuksessa esitettyyn esteellisyysväitteeseen. Saarijärvi on ilmoittanut, että hän ei ole osallistunut oikaisuvaatimuksen kohteena olevan irtisanomispäätöksen valmisteluun tai päätöksentekoon. Hänen toimivaltansa vt. viranhaltijana on päättynyt 31.12.2025. Hän on lisäksi kiistänyt esteellisyytensä tiivistäen seuraavilla perusteilla: Hänellä ei ole ollut viranhaltijapäätöksen 13.11.2025 § 77 antamishetkellä tietoa oikaisuvaatimuksessa mainituista asioista. Hän on esitellyt päätöstä koskevan oikaisuvaatimusasian elinvoimalautakunnassa (asia EL 18.12.2025 § 168), mutta asian on valmistellut kaupungin hallinto-osasto. Mikäli häntä olisi tullut pitää asiassa esteellisenä, olisi hallinto-osaston tullut hänelle ilmoittaa. Hän kiistää epäilleensä asianosaisen ammatillista osaamista, ja hänen tiedossaan ei ole, että hänestä olisi vireillä poliisitutkinta. Poliisi ei ole ollut häneen missään yhteydessä tällaisesta asiasta. Purkuasiat, joihin oikaisuvaatimuksessa viitataan, ovat olleet asianosaisen myöntämien purkulupien 9.2.2023 § 36 ja 23.2.2023 § 11 ja § 12 mukaisia ja luvan varaisia toimia. Hän kiistää, että hänellä olisi ollut mitään tarvetta kostaa asianosaiselle. Hän on pyrkinyt selvittämään asianosaista koskevia asioita osin vt. esihenkilönä mutta ennen kaikkea kaupungin työsuojelupäällikkönä. Saarijärven toimet asiassa ovat perustuneet hallinto-osaston kanssa sovittuihin toimenpiteisiin.

Esteellisyysväitteen arviointia:

Vt. elinvoimajohtaja Saarijärven ei ole katsottava osallistuneen oikaisuvaatimuksen kohteena olevan asian valmisteluun hallintolain 27 §:n tarkoittamalla tavalla. Viranhaltijapäätöksen on tehnyt kaupunginjohtaja, ja asian on hänelle esitellyt irtisanomishetkellä asianosaisen esihenkilönä toiminut viranhaltija Esa Pöyliö, joka on myös osallistunut asianosaisen kuulemiseen. Vt. elinvoimajohtaja ei ole osallistunut oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen valmisteluun millään tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen väitetty esteellisyytensä ei ole ylipäätään voinut vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen. Jo tällä perusteella on katsottava, että oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä ei rasita oikaisuvaatimuksessa väitetty menettelyvirhe esteellisyyden perusteella. 

Vt. elinvoimajohtaja Saarijärveä ei ole myöskään pidettävä asiassa esteellisenä hallintolain 27 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti. Oikeuskirjallisuudessa (Kuusikko: Esteellisyys hallinnossa. Alma Talent 2018, sivu 343–344) on todettu, että yleislausekejääviys muodostuu tilanteessa, jossa puolueettomuutta vaarantava vaikutuksen tulee olla suunnilleen saman asteista kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Edellytetään kiinteää sidonnaisuutta päätöksenteon kohteena olevaan asiaan tai asianosaiseen. Yleislausekejääviys voi muodostua esimerkiksi erityisen merkityksellisestä ystävyys-, yhteistyö- tai kiistasuhteesta asianosaiseen. Saarijärven ja asianosaisen välillä ei ole ollut sellaista suhdetta, että Saarijärven puolueettomuus vaarantuisi laissa tarkoitetulla tavalla. Saarijärvi on esihenkilöasemansa (asianosaisen esihenkilö aikavälillä 19.5.–31.12.2025) perusteella ollut velvollinen puuttumaan asianosaisen menettelyyn. Hän on lisäksi ollut kaupungin työsuojelupäällikkö ja on pitänyt kyseisen roolin perusteella tarpeellisena puuttua asianosaisen menettelyn vaikutuksiin työyhteisössä (mm. toisen työntekijän kuormittuminen). Saarijärven toimenpiteet ovat olleet perusteltuja. Saarijärvi on toteuttanut toimenpiteet arvioituaan tilannetta hallinto-osaston kanssa.

Oikaisuvaatimuksen kohteena eivät ylipäätään ole asianosaista koskien aikaisemmin tehdyt viranomaispäätökset. Kuitenkin selvyyden vuoksi todetaan, että kunnallisessa päätöksenteossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten Saarijärvi on voinut esitellä toimielimessä omaan päätökseensä kohdistuvan oikaisuvaatimuksen. Saarijärven tiedossa ei ole ollut syksyllä 2025 hänen toimiessaan asianosaisen esihenkilönä ja toteuttaessaan asianosaista koskevia toimenpiteitä, että asianosainen on mahdollisesti tehnyt hänestä tutkintapyynnön poliisille. Sinänsä pelkkä tutkintapyynnön tekeminen ei lähtökohtaisesti tee viranhaltijaa esteelliseksi. Asiassa ei ole ilmennyt mitään epäasiallista motiivia Saarijärven toimien taustalla.

Väitetty viranhaltijalain vastaisuus

Viranhaltija on toiminut kaupungissa kokoaikaisessa rakennustarkastajan virkasuhteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen viikkotyöaikansa on ollut KVTES:n mukainen toimistotyöaika 36,25 tuntia. Viranhaltijalla on velvollisuus suorittaa virkatehtävänsä lähtökohtaisesti virantoimituspaikalla ja käyttää työnantajan ohjeiden mukaisesti työajan seurantajärjestelmää. Viranhaltijalla ei ole ollut etätyösopimusta, eli hänellä ei ole ollut oikeutta tehdä virkatehtäviään esimerkiksi kotona.

Viranhaltijalle annettiin irtisanomisuhkainen kirjallinen varoitus 20.10.2025, koska hänellä oli epäselviä poissaoloja ja hän ei osallistunut sovittuihin palavereihin. Työnantaja on edellyttänyt viranhaltijalta, kuten muultakin henkilöstöltä, että päivittäinen työaika kirjataan Nepton-työaikajärjestelmään. Lisäksi työnantaja on edellyttänyt, että viranhaltijan, kuten muunkin henkilöstön, työkalenteri on ajan tasalla. Työnantaja on tästä vielä erityisesti kirjallisesti ohjeistanut viranhaltijaa annetun varoituksen jälkeen 28.10.2025.

Huolimatta annetusta varoituksesta ja nimenomaisista kirjallisista ohjeista, viranhaltija on jatkanut vastaavia laiminlyöntejä. Esihenkilönä tuolloin toiminut vt. elinvoimajohtaja Saarijärvi on toistuvasti pyrkinyt selvittämään asiaa viranhaltijan kanssa ja yrittänyt järjestää tapaamisia, joissa tilannetta olisi voitu käsitellä viranhaltijan kanssa. Viranhaltija ei ole saapunut tapaamisiin. Viranhaltija ei ole noudattanut työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamaa määräystä.

Viranhaltijalla on ollut luvatonta poissaoloa vuonna 2026. Esihenkilönä 1.1.2026 alkaen toiminut Pöyliö on tuloksetta pyytänyt viranhaltijaa useita kertoja selvittämään poissaolojaan. Myöskään kuulemistilaisuudessa viranhaltija ei antanut asiasta hyväksyttävää ja riittävää selvitystä.

Viranhaltija on ollut annetusta varoituksesta huolimatta poissa erilaisista päivämäärittäin yksilöidyistä tilaisuuksista, joihin hänellä on ollut velvollisuus osallistua. Hän on jättänyt saapumatta kaikkiin yksilöityihin tilaisuuksiin mitään syytä etukäteen ilmoittamatta.

Viranhaltija on oikaisuvaatimuksessaan esittänyt em. yksittäisiä päiviä koskien selvityksiä, missä hän väittää olleensa tiettyinä yksittäisinä kalenteripäivinä. Kyseiset selvitykset eivät osoita, että hän olisi kyseisinä päivinä suorittanut asianmukaisesti virkatehtäviään tai että poissaolot em. tilaisuuksista olisivat olleet hyväksyttäviä. Koska viranhaltijalla ei ole ollut oikeutta omavaltaisesti päättää työskentelystä kotona, ei sillä ole juridista merkitystä asiassa, onko asianosainen mahdollisesti suorittanut jotakin osaa virkatehtävistään kotona ja vastannut mahdollisesti satunnaisesti asiakaspuheluihin. Mainitut mahdolliset seikat eivät tee poissaoloista virantoimituspaikalta hyväksyttäviä, eivätkä myöskään osoita, että asianosainen olisi suorittanut virkatehtäviään asianmukaisesti.

Viranhaltijan poissaolo virantoimituspaikalta ja luvattomat poissaolot ovat johtaneet siihen, että toinen työntekijä on joutunut suorittamaan viranhaltijalle kuuluvia tehtäviä. Viranhaltijan menettely on kuormittanut muuta työyhteisöä.

Viranhaltija toimii rakennustarkastajana, joka käyttää tehtävässään merkittävää julkista valtaa. Viranhaltijalta voidaan edellyttää erityistä luotettavuutta ja sitä, että hän virkatehtäviä suorittaessaan noudattaa myös työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia ohjeita ja määräyksiä työn suorittamisesta. Työnantaja on perustellusti menettänyt luottamuksensa viranhaltijaan, sillä tämä on muun muassa osoittanut poikkeuksellista piittaamattomuutta työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä kohtaan ja ollut luvattomasti pois virantoimituspaikalta huomattavan pitkän ajan. Luottamuspula perustuu todellisiin, perusteltuihin syihin.

Väitetty varoituksen kiistanalaisuus

Työnantaja oli ennen varoituksen antamista pyrkinyt selvittämään viranhaltijan poissaoloja. Asian selvittäminen asianosaisen kanssa osoittautui mahdottomaksi asianosaisen oman toiminnan vuoksi.

Työnantaja on kutsunut asianosaisen kuulemistilaisuuteen ennen varoituksen antamista, mutta asianosainen ei saapunut kuulemistilaisuuteen vaan toimitti ainoastaan kirjallisen selvityksen. Viranhaltijalla annettiin kirjallinen varoitus 20.10.2025. Varoituksen perusteena olivat useat selvittämättömät poissaolot ja peruuntuneet sovitut tapaamiset ilman asianmukaisia perusteita.

Varoitus on ollut riittävällä tavalla yksilöity. Työnantaja on huomioinut viranhaltijan antaman kirjallisen vastineen, mutta se ei ole muuttanut työnantajan näkemystä viranhaltijan toiminnan moitittavuudestaan, minkä vuoksi varoitus on annettu vastineesta huolimatta.

Työnantaja on antanut kirjallisen varoituksen viranhaltijalle, koska viranhaltijan tapa olla selvittämättömällä tavalla pois virantoimituksesta ja laiminlyönnit osallistua sovittuihin tapaamisiin ovat olleet toistuvia, eikä työnantaja ole voinut menettelyä hyväksyä. Työnantaja on vielä varoituksen antamisen jälkeen kirjallisesti ohjeistanut viranhaltijaa 28.10.2025 siitä, millaista menettelyä häneltä edellytetään. Työnantaja on ohjeistuksellaan halunnut varmistaa, että viranhaltija tietää, miten hän voi korjata menettelynsä.

Työnantaja on voinut antaa viranhaltijalle työnantajan työnjohto-oikeudellisena toimenpiteenä kirjallisen varoituksen riippumatta siitä, onko viranhaltijan kanssa käyty virallisen kehityskeskusteluprosessin mukaiset keskustelut tai onko hänen tehtäväänsä arvioitu TVA-prosessin mukaisesti. Viranhaltijan tehtävä on sinänsä arvioitu TVA-prosessin mukaisesti ja hänen kanssaan on käyty prosessin mukaiset keskustelut.

Väitetty kuulemistilaisuudessa sovittu korjaava menettely; väite muuhun virkasuhteeseen sijoittamisselvityksen puutteellisuudesta; väite muistion jakelun puutteellisuudesta

Viranhaltijalain 43 §:n 1 momentin mukaan:

Ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle. Työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista koskeva päätös perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Kuulemistilaisuus on pidetty 26.2.2026, koska työnantaja on harkinnut viranhaltijan irtisanomista kuulemiskutsussa esitetyillä perusteilla. Kuulemistilaisuuden tarkoituksena on se, että viranhaltija antaa haluamansa selvityksen, jonka työnantaja huomioi arvioidessaan sitä, edetäänkö irtisanomisprosessissa. Kuulemistilaisuudessa ei ole viranhaltijan väittämällä tavalla tehty mitään sopimusta, joka olisi poistanut viranhaltijan toiminnan moitittavuuden tai tarpeen harkita kuulemistilaisuuden jälkeen edelleen viranhaltijan irtisanomista. Kuulemistilaisuudessa esihenkilö on nostanut esiin ongelman ja kysynyt viranhaltijalta hypoteettisesti, miten tämä tulisi toimimaan jatkossa, mikäli virkasuhdetta edelleen jatkettaisiin. Tämän jälkeen käyty keskustelu ja esimerkiksi luottamusedustajan kannanotot osoittavat, että työnantaja on edelleen harkitsemaan irtisanomisen tarpeellisuutta. Viranhaltija on lisäksi välittömästi kuulemistilaisuuden jälkeen jatkanut vastaavaa menettelyään.

Viranhaltijalain 35 §:n 4 momentin mukaan:

Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.

Viranhaltijalain 35 §:n 5 momentin mukaan

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.

Huomioon ottaen viranhaltijan menettely ja sen vaikutus virkasuhteen perusteena olevaan luottamukseen työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuutta muun virkasuhteen tarjoamiseen (viranhaltijalain 35 § 5 mom.). Työnantaja on kuitenkin lain velvoitteet ylittäen selvittänyt, mitä virkasuhteita kaupungissa on ollut avoimena. Avoimena olevat virkasuhteet on käyty läpi kuulemistilaisuudessa. Lisäksi työnantaja on todennut, että viranhaltijalla ei ole ollut avoinna oleviin tehtäviin vaadittavia kelpoisuuksia, eikä yksikään avoimena olleista virkasuhteista vastaa viranhaltijan koulutusta ja ammattitaitoa. Lain mukaisen velvoitteen täyttäminen ei edellytä, että työnantaja olisi käsitellyt mahdollisuuksia jollakin tavalla laajemmin viranhaltijan kanssa.

Muistio on viimeistelty pian kuulemistilaisuuden jälkeen ja se on toimittu tavanomaista käytäntöä noudattaen viranhaltijalle itselleen kommentoitavaksi. Viranhaltijalla on itsellään ollut mahdollisuus välittää muistio tilaisuudessa olleille avustajilleen. Työnantajan menettely ei ole ollut millään tavalla hallintolain vastainen tai rajoittanut viranhaltijan mahdollisuutta vastata väitteisiin. Viranhaltijalle on varattu tavanomainen aika muistion kommentoimiseen. Viranhaltija on virheellisesti tulkinnut, että muistion kommentointi tarkoittaisi mahdollisuutta jonkinlaisen lisäselvityksen toimittamiseen ja on pyytänyt lisäaikaa selvityksen toimittamiseen. Työnantaja on lisäajan myöntänyt 13.3.2026 kello 16 saakka, ja viranhaltija on toimittanut lisäselvitystä vielä 13.3.2026 kello 22.48. Lisäselvitys on huomioitu.

Väitetty työnantajan toistuva laiton menettely; väitetyt laittomat palkanpidätykset; väitetty työsähköpostin ja puhelintilien luvaton sulkeminen

Oikaisuvaatimuksessa mainittu menettely selvityksen antamisessa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ei liity mitenkään viranhaltijan irtisanomiseen. Myöskään perusteet, joilla viranhaltijalle ei ole maksettu palkkaa tietyiltä päiviltä, eivät liity millään tavalla viranhaltijan irtisanomista koskevaan asiaan. Työnantajan näkemyksen mukaan viranhaltijalla ei ole ollut kyseisinä aikoina oikeutta palkkaan sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen perusteella. Palkkasaatavaa koskeva vaatimuksesta on oikaisuvaatimuksen jättämisen jälkeen toimitettu työnantajalle paikallisneuvottelupyyntö, ja kyseinen asia ratkaistaan kyseisessä prosessissa.

Viranhaltija on työnantajan työnjohto-oikeudella vapautettu virantoimitusvelvollisuudesta irtisanomisajaksi. Koska viranhaltijalla ei ole ollut virantoimitusvelvollisuutta, ei hänellä ole enää ollut tarvetta virkatehtävien suorittamiseen liittyviin työvälineisiin (esim. virkasähköposti). On tavanomaista, että oikeus järjestelmiin poistetaan tällaisessa tilanteessa. Viranhaltijan oikeusturva ei ole vaarantunut, sillä hän on jo kuulemiskutsun antamishetkellä tullut tietämään, millä perusteella hänen irtisanomistaan harkitaan. Hänellä on ollut mahdollisuus ennen kuulemistilaisuutta hakea tarvittaessa sähköpostistaan tai työkalenteristaan selvitykset, joita on pitänyt tarpeellisina.

Yhteenveto

Virkasuhteen irtisanomiselle on ollut viranhaltijalain 35 §:n mukainen peruste. Irtisanomispäätöstä ei ole valmistellut eikä tehnyt esteellinen viranhaltija. Päätös ei ole muutoinkaan syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty selvitystä, jonka perusteella päätöstä tulisi tarkoituksenmukaisuusperusteella muuttaa.

Liitteet

1.      Yksityiskohtaiset perusteet liitteineen (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 25 k)

Valmistelija Hallintojohtaja Marjo Säärelä, 040 568 2130

Esittelijä Kaupunginjohtaja Solatie Dina Kemijärvi

Päätösehdotus

Päätös