Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 12.10.2026/Pykälä 305

KH 12.10.2026 § 305    

9/01.01.03.07/2025       

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunginhallitus on 12.8.2026 tehnyt päätöksen KH 12.8.2026 § 239, jolla on päätetty käyttää otto-oikeutta teknisen lautakunnan päätökseen 25.6.2026 § 79. Ennen teknisen lautakunnan em. päätöstä oli tapahtunut seuraavaa:

Kaupunginhallitus käsitteli päätöksellään KH 11.5.2026 § 154 oikaisuvaatimuksen, joka kohdistui kaupunginjohtajan 1.4.2026 viranhaltijapäätökseen § 19/2026 koskien rakennustarkastajan virkasuhteen irtisanomista. Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös kumotaan. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja kumota sen kohteena olleen kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksen § 19/2026.
 

Tekninen lautakunta teki päätöksen 25.6.2026 § 79 otsikolla ”Kaupunginhallituksen päätöksen KH 11.5.2026 § 154 täytäntöönpano”. Lautakunnan päätöksessä todetaan, että kaupunginhallitus on päätöksellään 11.5.2026 § 154 hyväksynyt oikaisuvaatimuksen ja kumonnut kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksen § 19/2026. Päätöksellään lautakunta päätti velvoittaa teknisen johtajan ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanemiseksi sekä raportoimaan lautakunnalle toteutetuista toimenpiteistä. Päätöksen mukaan täytäntöönpanon tulee sisältää vähintään: 1. rakennustarkastajan virkasuhteen palauttaminen käytännössä siihen asemaan, jossa se oli ennen kumottua viranhaltijapäätöstä § 19/2026; 2. työtehtävien, viranhoito-oikeuksien ja toimivaltuuksien palauttaminen; 3. pääsyn palauttaminen työsähköpostiin, tietojärjestelmiin, sähköisiin palveluihin, asiakirjoihin ja muihin viranhoidon kannalta välttämättömiin työvälineisiin; 4. selvityksen laatiminen siitä, kuka on määrännyt käyttäjätilien, sähköpostin ja muiden työvälineiden sulkemisen sekä millä toimivaltaperusteella toimenpiteet on tehty, sekä 5. muut oikaisuvaatimuksen täydennyksessä mainitut asiat.
 

Kaupunginjohtaja päätti 7.7.2026 viranhaltijapäätöksellä § 30/2026 käyttää kuntalain 92 §:n ja hallintosäännön 34 §:n mukaista otto-oikeutta ja ottaa teknisen lautakunnan päätöksen 11.5.2026 § 154 kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
 

Kaupunginhallitus päätti oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellään kumota em. teknisen lautakunnan päätöksen.
 

Oikaisuvaatimus

Kaupungin kirjaamoon on 3.9.2026 toimitettu kaupunginhallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus, jossa vaaditaan, että 1. kaupunginhallituksen päätös 12.8.2026 § 239 on kumottava ja 2. teknisen lautakunnan päätös 25.6.2026 § 79 on saatettava voimaan. Toissijaisesti vaaditaan, että kaupunginhallituksen on ryhdyttävä viivytyksettä päätöksensä 11.5.2026 § 154 täytäntöönpanemiseen. Oikaisuvaatimuksessa pyydetään, että asia otetaan kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös koskee välittömästi oikaisuvaatimuksen tekijän oikeutta hoitaa virkaansa rakennustarkastajana. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä kumottiin teknisen lautakunnan päätös, joka koski oikaisuvaatimuksen tekijän virkaa. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo olevansa asianosainen ja kuntalain 137 § 1 momentin nojalla oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen.

Edelleen oikaisuvaatimuksessa todetaan, että oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä tai sitä edeltänyttä kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöstä § 30/2026 ei ole toimitettu tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle asianosaisena, mikä on ollut vastoin hallintolain 54 §:n mukaista velvoitetta.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet ovat tiivistäen seuraavat:

1.      Päätöksentekoon on esteellisenä osallistunut Heikki Nivala, jolla on hallinto-oikeudessa vireillä valitus saman päätöksen kumoamisesta ja täytäntöönpanoon kieltämisestä, jonka täytäntöönpanosta oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä päätettiin. Nivala on osallistunut oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen tekemiseen, vaikka hänet on samassa kokouksessa todettu esteelliseksi kohdassa, jossa on käsitelty lausunnon antamista hallinto-oikeudelle Nivalan valitukseen. Esteellisyysperuste on kummassakin sama.

2.      Päätös perustuu otto-oikeuspäätökseen, jota rasittaa kaupunginjohtajan esteellisyys. Kaupunginjohtaja käytti harkintavaltaansa asiassa, joka koski hänen oman kumotun päätöksensä täytäntöönpanoa.

3.      Toimivaltaa koskeva perustelu on sisäisesti ristiriitainen. Mikäli teknisellä lautakunnalla ei ole ollut toimivaltaa tehdä päätöstä 25.6.2026 § 79, ei kaupunginhallitus ole voinut käyttää otto-oikeutta siihen. Tekninen lautakunnan päätös ei kuitenkaan ole ylipäätään ollut päätös virkasuhteen irtisanomisesta eikä oikaisuvaatimuksesta. Sen sisältönä oli velvoittaa lautakunnan alainen viranhaltija ryhtymään toimenpiteisiin kaupunginhallituksen jo tekemän päätöksen toteuttamiseksi. Toimivalta on perustunut hallintosäännön 25 §:ään. Myöskään velvollisuus panna täytäntöön päätös KH 11.5.2026 § 154 ei perustunut lautakunnan päätökseen, vaan kuntalain 143 §:ään ja päätökseen KH 11.5.2026 § 154 itseensä. 

4.      Kuntalain 143 §:ää on sovellettu virheellisesti. Kuntalain 143 § on kirjoitettu pääsäännöksi, josta poikkeaminen edellyttää nimenomaista, laissa säädettyä perustetta. Tällaista ei ole esitetty.

5.      Viranhaltijalain 44 §:n tulkinta on virheellinen. Tässä tapauksessa irtisanomispäätöksen on kumonnut kaupunginhallitus itse, eikä ole olemassa päätöstä, jonka nojalla virkasuhde olisi päättynyt.

6.      Menettelyvaatimuksia on sovellettu eri tavoin, kun oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä on perusteltu sillä, että teknisen lautakunnan päätös on tehty ilman esittelijän ehdotusta tai viranhaltijan valmistelua, vaikka myös kaupunginhallituksen päätös 11.5.2026 § 154 tehtiin samoin. Myös kaupunginjohtajan otto-oikeuspäätös 7.7.2026 § 30/2026 tehtiin ilman toimielinkäsittelyä, ilman erillistä valmistelua ja kuulematta oikaisuvaatimuksen tekijää.

7.      Selvittämisvelvollisuutta ei ole täytetty, kun päätöksessä ei ole lainkaan arvioitu, mihin kaupunginhallituksen oma päätös 11.5.2024 § 154 perustui. Kaupunginhallitus ratkaisi asian aineellisesti eikä menettelyllisin perustein, millä on välitöntä merkitystä viranhaltijalain 44 §:n soveltamisen kannalta, johon päätös § 239 nojaa.

8.      Päätös ei poista velvollisuutta panna kaupunginhallituksen oma päätös 11.5.2026 § 154 täytäntöön.

Oikaisuvaatimuksen sisältö ja perusteet ilmenevät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta. Oikaisuvaatimuksessa esitettyjä perusteluja sekä niiden arviointia esitellään tarpeellisessa laajuudessa seuraavien otsikoiden alla.

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on koskenut rakennustarkastajan virkasuhdetta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on kyseinen viranhaltija. Hän on asianosainen.

Koska päätöstä ei vielä oikaisuvaatimuksen vastaanottamishetkellä ollut epähuomiossa annettu tiedoksi asianosaiselle, ei oikaisuvaatimusaika ollut vielä alkanutkaan oikaisuvaatimuksen vastaanottamishetkellä. Oikaisuvaatimus otetaan tutkittavaksi.

Oikaisuvaatimuksen vastaaminen on edellyttänyt valmistelua, joka ei ole mahdollistanut oikaisuvaatimuksen käsittelemistä siinä pyydetyllä tavalla oikaisuvaatimuksen jälkeen seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. Asia on valmisteltu viipymättä.
 

Jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijään viitataan termillä ”viranhaltija” ja ”asianosainen”.
 

Oikaisuvaatimuksen ja sen kohteena olevan päätöksen arviointia

Väitetty esteellisyys

Hallintolain 27 §:n mukaan

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:n mukaan

Virkamies on esteellinen:

1)             jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2)             jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3)             jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4)             jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5)             jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6)             jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7)             jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Nivalalta on pyydetty selitys oikaisuvaatimuksessa esitettyyn esteellisyysväitteeseen. Nivala on omassa selityksessään todennut, että hän on osallistunut kaupunginhallituksen asian 12.8.2026 § 239 käsittelyyn senhetkisten käytettävissään olleiden tietojen perusteella, koska ei ole pitänyt itseään esteellisenä mm. sen vuoksi, että asia ei ole koskenut häntä eikä hänen läheisiään tai työnantajaansa tavalla, jonka hän olisi katsonut vaarantavan puolueettomuutensa. Hän toteaa tehneensä kuntalaisena valituksen kunnanhallituksen päätöksestä 11.5.2026 § 154, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänellä olisi jokin henkilökohtainen tai muu erityinen etu kaupunginhallituksen käsittelemässä asiassa § 239. Hän kiistää olleensa hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla asianosainen asiassa. Hän kiistää esteellisyytensä myös hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella ja toteaa arvioineensa asiaa puolueettomasti niiden tietojen perusteella, jotka hänellä on ollut päätöksentekohetkellä.

Nivala toteaa, että pelkästään se seikka, että hän on ollut kaupunginhallituksessa esteellinen käsittelemään omaa kunnallisvalitustaan koskevaa asiaa, ei sellaisenaan tarkoita esteellisyyttä kaikissa asioissa, joissa samalla päätöksellä ja sen lainvoimaisuudella on merkitystä. Esteellisyys on arvioitava kunkin käsiteltävän asian ja sen tosiseikkojen perusteella. Hän viittaa siihen, että luottamushenkilö ei saa ilman oikeudellista perustetta jäävätä itseään päätöksenteosta.
 

Nivala kuitenkin toteaa, että mikäli asiaa arvioidaan korkean varovaisuusperiaatteen perusteella, asia voidaan käsitellä toimielimessä uudelleen, jolloin hän ilmoittaisi varovaisuusperiaatteella esteellisyydestään. Tämä voisi olla tarkoituksenmukaista, jotta hallinnon puolueettomuus varmuudella säilyy ja asian käsittely onnistuu ilman menettelytapoihin liittyviä epäilyksiä. Nivalan selitys kokonaisuudessaan on liitteenä.

Esteellisyysväitteen arviointia:

Nivalaa ei ole pidettävä esteellisenä asiassa hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Vaikka hän on tehnyt valituksen kaupunginhallituksen päätöksestä, jolla hyväksyttiin Ollilan oikaisuvaatimus virkasuhteen irtisanomisesta, hän ei ole ollut oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä ratkaistun asian asianosainen. Hallintolain 11 §:n mukaan asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Vaikka hän on hallinto-oikeudessa vaatinut kaupunginhallituksen päätöksen 11.5.2026 § 154 täytäntöönpanon kieltämistä, hän ei ole ollut hallintolain 11 §:n tarkoittamalla tavalla asianosainen oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätösasiassa: kysymys ei ole hänen oikeudestaan, edustaan tai velvollisuudestaan.
 

On tulkinnanvaraista, olisiko Nivalaa pidettävä esteellisenä myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella. Oikeuskirjallisuudessa (Kuusikko: Esteellisyys hallinnossa. Alma Talent 2018, sivu 343–344) on todettu, että yleislausekejääviys muodostuu tilanteessa, jossa puolueettomuutta vaarantava vaikutuksen tulee olla suunnilleen saman asteista kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Edellytetään kiinteää sidonnaisuutta päätöksenteon kohteena olevaan asiaan tai asianosaiseen. Yleislausekejääviys voi muodostua esimerkiksi erityisen merkityksellisestä ystävyys-, yhteistyö- tai kiistasuhteesta asianosaiseen. Luottamushenkilön ei myöskään tarpeettomasti tule jäävätä itseään.

Nivala on kaupunginhallituksessa ollut tekemässä päätöstä KH 11.5.2026 § 154, jossa hän äänesti vähemmistöön jääneen pohjaehdotuksen puolesta. Hän jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Hän on sittemmin kuntalaisena tehnyt kyseiseen päätökseen kohdistuvan kunnallisvalituksen ja vaatinut myös kyseisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.

Kunnallishallinnossa on tyypillistä, että samaa asiaa voidaan joutua käsittelemään useita kertoja. Pelkästään se, että monijäsenisen toimielimen jäsen on aiemman päätöksenteon perusteella osoittanut olevansa tiettyä mieltä asiasta, ei tee häntä esteelliseksi osallistumaan samaa asiaa koskevaan päätöksentekoon myöhäisemmässä vaiheessa. Esteelliseksi katsominen tällaisella perusteella vaikeuttaisi päätöksentekoa käytännössä merkittävästi. 

Kuitenkin on mahdollista katsoa, että Nivala on tekemällä kunnallisvalituksen kaupunginhallituksen päätöksestä tullut hallinto-oikeudessa vähintään välillisesti oikaisuvaatimuksen tekijän vastapuoleksi. Vaikka hänellä ei olisi valituksen kohteena olevassa asiassa mitään henkilökohtaista intressiä ja vaikka hänen suhtautumisensa oikaisuvaatimuksen tekijään olisi sinänsä neutraali, on mahdollista, että ulkopuolisen tarkastelijan luottamus hänen puolueettomuuteensa voisi vaarantua hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan tarkoittamalla tavalla. Vaikka esteellisyyttä ei voi pitää ilmeisenä, on päätöksen pysyvyyden turvaamiseksi varovaisuusperiaatteella tarkoituksenmukaista katsoa Nivalan osallistuneen oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen tekemiseen esteellisenä (hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohta).

Oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt lisäksi, että päätöksentekoaikaan kaupunginjohtajana toiminut Solatie olisi ollut esteellinen tekemään 7.7.2026 viranhaltijapäätöksen § 30/2026 käyttää kuntalain 92 §:n ja hallintosäännön 34 §:n mukaista otto-oikeutta ja ottaa teknisen lautakunnan päätöksen 11.5.2026 § 154 kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kyseinen päätös on ollut oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen valmistelua, ja esteellisyysväite tutkitaan osana oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen laillisuutta.

Kaupunginjohtajaa ei ole pidettävä asiassa hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella esteellisenä sen vuoksi, että teknisen lautakunnan päätös 11.5.2026 § 154 oli koskenut sellaista kaupunginhallituksen tekemän päätöksen täytäntöönpanoa, jolla oli kumottu kaupunginjohtajan aiemmin tekemä irtisanomispäätös. Kuten edellä on todettu, monivaiheinen osallistuminen hallintoasian käsittelyyn ei ole yleissäännön mukaan esteellisyysperuste, vaan esteellisyyden syntyminen edellyttäisi erityisiä syitä, joita ei puheena olevassa asiassa ole ilmennyt. Kaupungin oikeusturvan kannalta on ollut olennaista, että otto-oikeutta käytetään oikea-aikaisesti. Päättäminen otto-oikeuden käyttämisestä on kuulunut kaupunginjohtajan toimivaltaan ja virkatehtäviin vastaavasti kuin toimivalta päättää viranhaltijan irtisanomisesta. Mikään edellä mainituista toimista ei osoita, että hänellä olisi asianosaiseen tai asiaan sellainen suhde, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa hallintolain 28 § 1 momentin 7 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Solatieltä ei asian valmisteluvaiheessa katsottu tarpeelliseksi pyytää selitystä, koska hän ei ole enää virkasuhteessa kaupunkiin ja koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt esteellisyysperusteet olivat luonteeltaan siten oikeudellisia, että niiden selvittäminen oli mahdollista ilman selitystä.

Muut oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet

Koska asiassa esitetään, että oikaisuvaatimus hyväksytään sillä perusteella, että päätöksentekoon on osallistunut esteellinen henkilö, tarve ottaa enemmälti kantaa oikaisuvaatimuksessa esitettyihin muihin päätöksen laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta koskeviin väitteisiin raukeaa.

Oikaisuvaatimuksen hyväksymisen vaikutus

Mikäli oikaisuvaatimus hyväksytään sillä perusteella, että päätöksentekoon on osallistunut esteellinen henkilö, kaupunginhallitus kumoaa oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksensä.

Koska kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöstä 7.7.2026 § 30/2026 ei rasita oikaisuvaatimuksessa väitetty esteellisyys, pysyy kaupunginjohtajan otto-oikeuden käyttämistä ja asian ottamista kaupunginhallituksen käsittelyyn koskeva päätös edelleen voimassa. Kaupunginhallituksen tulee näin ollen tehdä uusi päätös otto-oikeuden kohteena olevasta päätöksestä tekninen lautakunta 25.6.2026 § 79.

Valmistelija Talous- ja kehittämisjohtaja, vs. hallintojohtaja Tuula Kuvaja, 040 730 0236

Esittelijä Vt. kaupunginjohtaja Säärelä Marjo Kemijärvi

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksi        Oikaisuvaatimuksen tekijä/asiamies

                          Tekninen lautakunta

KH 12.8.2026 § 239   

Kaupunginhallitus käsitteli 11.5.2026 § 154 oikaisuvaatimuksen, joka kohdistui kaupunginjohtajan 1.4.2026 viranhaltijapäätökseen § 19/2026 koskien rakennustarkastajan virkasuhteen irtisanomista. Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös kumotaan. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja kumota sen kohteena olleen kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksen § 19/2026.

Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen 25.6.2026 § 79 otsikolla ”Kaupunginhallituksen päätöksen KH 11.5.2026 § 154 täytäntöönpano.” Lautakunnan päätöksessä todetaan, että kaupunginhallitus on päätöksellään 11.5.2026 § 154 hyväksynyt oikaisuvaatimuksen ja kumonnut kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksen § 19/2026. Viitatussa päätöksessä lautakunta päätti velvoittaa teknisen johtajan ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanemiseksi sekä raportoimaan lautakunnalle toteutetuista toimenpiteistä. Päätöksen mukaan täytäntöönpanon tulee sisältää vähintään: 1. rakennustarkastajan virkasuhteen palauttaminen käytännössä siihen asemaan, jossa se oli ennen kumottua viranhaltijapäätöstä § 19/2026; 2. työtehtävien, viranhoito-oikeuksien ja toimivaltuuksien palauttaminen; 3. pääsyn palauttaminen työsähköpostiin, tietojärjestelmiin, sähköisiin palveluihin, asiakirjoihin ja muihin viranhoidon kannalta välttämättömiin työvälineisiin; 4. selvityksen laatiminen siitä, kuka on määrännyt käyttäjätilien, sähköpostin ja muiden työvälineiden sulkemisen sekä millä toimivaltaperusteella toimenpiteet on tehty, sekä 5. muut oikaisuvaatimuksen täydennyksessä mainitut asiat.

Kaupunginjohtaja päätti viranhaltijapäätöksellä § 30/2026 käyttää kuntalain 92 §:n ja hallintosäännön 34 §:n mukaista otto-oikeutta ja ottaa teknisen lautakunnan päätöksen 11.5.2026 § 154 kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Teknisen lautakunnan päätös 11.5.2026 § 154 on syytä kumota seuraavin perustein:

Hallinto-oikeudessa on vireillä kaupunginhallituksen päätökseen 11.5.2026 § 154 kohdistuva kunnallisvalitus. Kunnallisvalituksessa vaaditaan kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista ja virkasuhteen irtisanomista koskevan päätöksen pysymistä voimassa. Rakennustarkastajan virkasuhteen irtisanomista ei ole näin ollen ratkaistu lainvoimaisesti.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä viranhaltijalaki) 44 §:n 1 momentin mukaan ”viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomis- tai purkamisperustetta.”

Viranhaltijalain 44 §:n 1 momenttia koskien lain esitöissä (HE 196/2002 vp, s. 64) todetaan, että ”jatkuvuusperiaate olisi voimassa niissä tapauksissa, joissa viranhaltijan irtisanomista tai virkasuhteen purkamista koskeva päätös on lainvoimaisella päätöksellä kumottu laissa säädettyjen irtisanomis-, purkamis- tai purkautumisperusteiden vastaisena. Jatkuvuusperiaate merkitsee sitä, että viranhaltijalla on oikeus palata virkaansa.”

Edellä viitatulla tavalla virkasuhteen jatkuvuusperiaate tarkoittaa, että irtisanotun viranhaltijan oikeus palata virkaan koskee vain tilanteita, joissa irtisanominen on lainvoimaisella päätöksellä kumottu. Teknisen lautakunnan päätös on viranhaltijalain 44 §:n 1 momentin vastainen, koska siinä virkasuhteen jatkuvuusperiaatetta sovellettaisiin ennen kuin virkasuhteen irtisanominen on lainvoimaisesti käsitelty. Viranhaltijalain 44 §:n 1 momentin mukaan irtisanotulla rakennustarkastajalla ei ole oikeutta palata virkaansa ennen kuin irtisanomista koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen teknisen lautakunnan päätös on viranhaltijalain 44 §:n 1 momentin vastainen.

Hallinto-oikeus voi kunnallisvalituksen käsitellessään päättää kumota kaupunginhallituksen päätöksen oikaisuvaatimuksen hyväksymisestä. Tällöin kaupunginjohtajan viranhaltijapäätös § 19/2026 koskien rakennustarkastajan virkasuhteen irtisanomista jää voimaan ja rakennustarkastajan virkasuhde katsotaan irtisanomisen perusteella päättyneeksi. Rakennustarkastajan palaaminen virkaansa ennen asian lainvoimaista ratkaisua on omiaan muodostamaan oikeudellisesti epäselvän tilanteen siinä tapauksessa, että hallinto-oikeus päätyisi katsomaan, että päätös irtisanomisesta jää voimaan. Kaupungin ei tule omilla toimenpiteillään myötävaikuttaa epäselvän tilanteen syntymiseen.

Rakennustarkastajan virkaan kuuluu merkittävän julkisen vallan käyttöä. Kaupungilla on syytä odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua ja päätöksen lainvoimaistumista ennen virantoimituksen jatkamista.

Kuntalain 143 §:n mukaan ”päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.” Kunta-alalla täysin vakiintunut käytäntö on, että virkasuhteen katsotaan muutoksenhausta huolimatta päättyvän alkuperäisen irtisanomispäätöksen mukaisessa aikataulussa siihen asti, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Olisi täysin poikkeuksellista, että irtisanottu viranhaltija palaisi virkaan ennen kuin virkasuhteen irtisanomista koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Työnantajalla on velvollisuus korvata irtisanotulle viranhaltijalle viranhaltijalain 45 §:n mukaisesti virkasuhteen keskeytysajalta saamatta jääneet menetetyt ansiot siinä tapauksessa, että irtisanomispäätös lainvoimaisella ratkaisulla kumottaisiin ja virkasuhteen katsottaisiin jatkuvan katkeamattomana. Käsiteltävänä olevassa tilanteessa oikaisuvaatimus tai valitus ei käy hyödyttömäksi siksi, että virkasuhteen katsotaan päättyvän kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksen § 19/2026 mukaisesti, kunnes asia mahdollisesti ratkaistaan lainvoimaisella päätöksellä toisin.

Tekninen lautakunta on päätöstä 25.6.2026 § 79 tehdessään ylittänyt toimivaltansa. Päätöksen otsikkona on ”Kaupunginhallituksen päätöksen KH 11.5.2026 § 154 täytäntöönpano” ja päätöksessä lautakunta velvoittaa teknisen johtajan ryhtymään toimenpiteisiin kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Toimivalta päättää irtisanomisesta oli kaupunginjohtajalla ja toimivalta käsitellä irtisanomispäätökseen kohdistunut oikaisuvaatimus oli kaupunginhallituksella. Teknisellä lautakunnalla ei ole toimivaltaa päättää kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Teknisellä lautakunnalla ei myöskään voi katsoa olevan toimivaltaa päättää irtisanotun virkasuhteen jatkumisesta sellaisen viranhaltijan kohdalla, jonka kohdalla toimivalta päättää irtisanomisesta kuuluu hallintosäännön mukaan muulle viranomaiselle. Näin ollen tekninen lautakunta on päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltansa.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan ”viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen ilman esittelijän ehdotusta tai ilman viranhaltijavalmistelua. Asia on tuotu päätettäväksi kokouksessa ilman, että asiaa on mainittu kokouskutsusta. Päätöksenteossa ei ole huolehdittu asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Teknisen lautakunnan päätös on hallintolain 31 §:n 1 momentissa säädetyn selvittämisvelvollisuuden vastainen.

Hallintosäännön 146 §:ssä on todettu, että asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Edelleen samassa hallintosäännön kohdassa todetaan, että toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Teknisen lautakunnan päätöksessä 25.6.2026 § 79 käsitelty asia on tuotu lautakunnan kokoukseen puheenjohtajan ehdotuksesta ilman, että asiaa on mainittu kokouskutsussa. Erityistä syytä päättää asiasta ilman viranhaltijan esittelyä ei ollut eikä päätöksestä ilmene, mikä erityinen syy on antanut aihetta käsitellä asia ilman viranhaltijan esittelyä. Kyse on menettelyvirheestä.

Edellä kerrotuin perustein tekninen lautakunta on ylittänyt toimivaltansa päätöstä 25.6.2026 § 79 tehdessään ja päätös on myös sisällöltään lainvastainen sekä sisältää menettelyvirheen. Viranhaltijalain 44 §:n 1 momentin mukaisesti irtisanotulla rakennustarkastajalla on oikeus palata virkaansa vasta siinä vaiheessa, jos päätös irtisanomisesta kumotaan lainvoimaisella ratkaisulla. Siten teknisen lautakunnan päätös on syytä kumota.

Valmistelija Henkilöstö- ja hallintosihteeri Päivi Alatalo 040 587 2490

Esittelijä Kaupunginjohtajan varahenkilö Säärelä Marjo Kemijärvi

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää kumota teknisen lautakunnan päätöksen 25.6.2026 § 79.

Päätös

Kari-Antti Virkkula esitti, että kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti.

1. Sirpa Ollilan virkasuhteen palauttaminen käytännössä siihen asemaan, jossa se oli ennen kumottua viranhaltijapäätöstä § 19/2026;

2.työtehtävien, viranhoito-oikeuksien ja toimivaltuuksien palauttaminen;

3. pääsyn palauttaminen työsähköpostiin, tietojärjestelmiin, sähköisiin palveluihin, asiakirjoihin ja muihin viranhoidon kannalta välttämättömiin työvälineisiin;

4. selvityksen laatiminen siitä, kuka on määrännyt käyttäjätilien, sähköpostin ja muiden työvälineiden sulkeminen sekä millä toimivaltaperusteella toimenpiteet on tehty.

5. muut oikaisuvaatimuksen täydennyksessä mainitut asiat.

Juhana Kelloniemi kannatti Virkkulan esitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, totesi puheenjohtaja tarpeen äänestää. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysmenettelyesityksen: Ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA kädennostolla ja ne, jotka ovat Kari-Antti Virkkulan esityksen kannalla, vastaavat EI kädennostolla. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

JAA-äänet: Meriläinen, Savukoski, Kotilaine, Nivala, Ruokamo

EI-äänet: Virkkula, Kelloniemi

Kaupunginhallitus päätti kumota teknisen lautakunnan päätöksen 25.6.2026 § 79.

Kari-Antti Virkkula ja Juhana Kelloniemi jättivät päätökseen eriävät mielipiteet.

 Tiedoksi        Tekninen lautakunta